Lausunto: Valtioneuvoston asetus rakentamisen suunnittelutehtävien ja työnjohtotehtävien vaativuusluokista
Valtioneuvoston asetus rakentamisen suunnittelutehtävien ja työnjohtotehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä sekä tehtävissä edellytettävistä koulutuksista
11 Luku Kvv-työnjohtajan työnjohtotehtävien vaativuus
Kommentit lukuun 11
Talotekniikkaliitolla ei ole ollut mahdollisuutta osallistua säädösluonnoksen valmisteluun, joten emme ole tietoisia niistä perusteista, joiden mukaan kvv-työnjohtajan tehtävien vaatimustasoista on ajateltu päättää. Emme löytäneet niitä myöskään perustelumuistiosta, joten lausuntomme perustuu vain asiakirjaluonnoksissa esitettyihin seikkoihin.
Emme ymmärrä perusteita sille, että työnjohtotehtävän vaativuus liitettäisiin rakennuksen tiettyyn kerroslukuun. Kiinteistön vesi- ja viemärijärjestelmien asennusten vaativuus ei muutu merkittävästi sen vuoksi, että onko tuleva rakennus 7 vai 9 kerroksinen. Asennusteknisesti voisi ajatella, että rakennettavan järjestelmän oma korkeus saattaa vaikuttaa niihin menetelmiin, joita rakentamisen aikana käytetään. Toisaalta korkeissakin rakennuksissa asennetaan kerroksittain samanlaisia putkistokokonaisuuksia. Esimerkiksi huoneistokohtaiset viemärinhajotukset tai käyttövesiputket jakotukilta asennetaan samalla tavoin kaikissa kerroksissa. Rakennuksen korkeus vaikuttaa joihinkin putkistoihin kuten esimerkiksi rakennuksen sisäpuolisiin sadevesiviemäreihin. Tällöin huomiota on kiinnitettävä muun muassa putkiston omaan painoon ja erilaisten paineiskujen aiheuttamiin, putkistoon kohdistuviin mekaanisiin voimiin.
Talotekniikkaliitto katsoo, että nämä asiat tulisi ratkaista suunnitteluvaiheessa, jossa päätetään esimerkiksi putkiston kannattamisesta ja siihen asennettavista kiintopisteistä. Korkeissa rakennuksissa suoritettavaan asennustyön liittyy paljon asioita, joiden takia työn organisointi ja johtaminen ovat selkeästi vaativia tehtäviä, mutta tehtävän vaativuus liittyy enemmän työolosuhteiden järjestämiseen, logistiikkaan, työaikamitoitukseen ja työturvallisuuden varmistamiseen. Nämä asiat liittyvät muiden hallinnonalojen säädöksiin ja niiden osalta suoritettuun valvontaan.
Edellisen perusteella ehdotamme, että luvun 11. pykälistä 43–47 poistetaan kerroslukuun liittyvät vaatimukset.
12 Luku Iv-työnjohtajan työnjohtotehtävien vaativuus
Kommentit lukuun 12
Talotekniikkaliitolla ei ole ollut mahdollisuutta osallistua säädösluonnoksen valmisteluun, joten emme ole tietoisia niistä perusteista, joiden mukaan iv-työnjohtajan tehtävien vaatimustasoista on ajateltu päättää. Emme löytäneet niitä myöskään perustelumuistiosta, joten lausuntomme perustuu vain asiakirjaluonnoksissa esitettyihin seikkoihin.
Emme ymmärrä perusteita sille, että työnjohtotehtävän vaativuus liitettäisiin rakennuksen tiettyyn kerroslukuun. Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmien asennusten vaativuus ei muutu merkittävästi sen vuoksi, että onko tulevassa rakennuksessa seitsemän vai yhdeksän kerrosta. Asennusteknisesti voisi ajatella, että rakennettavan järjestelmän oma korkeus saattaa vaikuttaa niihin menetelmiin, joita rakentamisen aikana käytetään. Toisaalta korkeissakin rakennuksissa asennetaan kerroksittain samanlaisia kanavistokokonaisuuksia. Esimerkiksi huoneistokohtaiset ilmanvaihtokoneet kanavistoineen ja haarakanavat tai pääte-elimet asennetaan samalla tavoin kaikissa kerroksissa.
Rakennuksen korkeus vaikuttaa joihinkin ilmanvaihtojärjestelmän osiin kuten esimerkiksi pystylinjoihin. Tällöin huomiota on kiinnitettävä muun muassa kanaviston omaan painoon, ääniteknisiin vaatimuksiin ja ilmamäärien säädettävyyteen. Mielestämme nämä asiat tulisi ratkaista suunnitteluvaiheessa. Korkeissa rakennuksissa suoritettavaan asennustyön liittyy paljon asioita, joiden takia työn organisointi ja johtaminen ovat selkeästi vaativia tehtäviä, mutta tehtävän vaativuus liittyy enemmän työolosuhteiden järjestämiseen, logistiikkaan, työaikamitoitukseen ja työturvallisuuden varmistamiseen. Nämä asiat liittyvät muiden hallinnonalojen säädöksiin ja niiden osalta suoritettuun valvontaan.
Edellisen perusteella ehdotamme, että luvun 12. pykälistä 48–52 poistetaan kerroslukuun liittyvät vaatimukset.
Liitteet
Kommentit liitteeseen 12, Koulutusvaatimukset kvv-työnjohtajan työnjohtotehtävissä
Talotekniikkaliitolla ei ole ollut mahdollisuutta osallistua säädösluonnoksen liitteiden valmisteluun, joten emme ole tietoisia niistä perusteista, joiden mukaan kvv-työnjohtajan tehtävään liittyvistä koulutusvaatimuksista päättää. Emme löytäneet niitä myöskään perustelumuistiosta, joten lausuntomme perustuu vain asiakirjaluonnoksissa esitettyihin seikkoihin.
Kvv-työnjohtajan työnjohtotehtävien luokassa ”Tavanomainen” voisi luonnoksen mukaan osoittaa muuten hankitut vastaavat tiedot putkiasentajan ammatillisella perus- tai ammattitutkinnolla tai- putkiasentajan erikoisammattitutkinnolla. Tässä yhteydessä tutkintojen oikeilla nimillä on merkitystä, kun asia liittyy vahvasti kelpoisuuden toteamiseen ja samalla julkisen vallan käyttämiseen kansalaisen yli. Mitään edellä mainituista tutkinnoista ei voi enää nykyään suorittaa. Suomessa ei ole koskaan ollut tutkintoa nimellä ”putkiasentajan perustutkinto”. Aikaisempi tutkinto oli nimeltään LVI-alan tutkinto toiselle asteelle (Ammattikasvatushallitus 1988 ja Opetushallitus 1995), jossa oli suuntautumisopinnot putkiasentajaksi tai ilmastointiasentajaksi.
Nykyiset tutkintonimikkeet ovat talotekniikan perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinto. Nämä tutkinnot voidaan suorittaa perus- ja ammattitutkinnossa putkiasennuksen osaamisalalla tai erikoisammattitutkinnossa talotekniikkaurakoinnin osaamisalta nimikkeellä putkiasentaja (EAT). Nykyiseen LVI-Työteknikon koulutukseen sisältyy pakollisena osana Talotekniikan erikoisammattitutkinnon suorittaminen talotekniikkaurakoinnin osaamisalalta. Aikaisemmin siihen sisältyi Tekniikan erikoisammattitutkinnon suorittaminen LVI-asennusprojektiin liittyen. Opetushallinnossa käsite ”ammatillinen tutkinto” kattaa kaikki edellä mainitut tutkintotasot. Edellisen perusteella ehdotamme, että työnjohtotehtävän vaativuusluokassa ”Tavanomainen” muuten hankitut vastaavat tiedot voisi muuttaa muotoon ”Taikka työnjohtaja on hankkinut muuten osoitetut vastaavat tiedot suorittamalla putkiasennukseen soveltuvan ammatillisen tutkinnon”.
Kvv-työnjohtajan työnjohtotehtävien luokassa ”Vaativa” luonnoksen mukaan voisi osoittaa muuten hankitut vastaavat tiedot putkiasentajan erikoisammattitutkinnolla. Tässä yhteydessä tutkintojen oikeilla nimillä on merkitystä, kun asia liittyy vahvasti kelpoisuuden toteamiseen ja samalla julkisen vallan käyttämiseen kansalaisen yli. Kyseistä tutkintoa ei voi enää nykyään suorittaa. Nykyinen tutkintonimike on Talotekniikan erikoisammattitutkinto. Vaativuusluokitteluun liittyen erikoisammattitutkinto pitäisi olla suoritettuna talotekniikkaurakoinnin osaamisalta nimikkeellä putkiasentaja (EAT). Nykyiseen LVI-Työteknikon koulutukseen sisältyy pakollisena osana Talotekniikan erikoisammattitutkinnon suorittaminen talotekniikkaurakoinnin osaamisalalta. Aikaisemmin siihen sisältyi Tekniikan erikoisammattitutkinnon suorittaminen LVI-asennusprojektiin liittyen. Edellisen perusteella ehdotamme, että työnjohtotehtävän vaativuusluokassa ”Vaativa” muuten hankitut vastaavat tiedot voisi muuttaa muotoon ”Taikka työnjohtaja on hankkinut muuten osoitetut vastaavat tiedot suorittamalla Talotekniikan erikoisammattitutkinnon nimikkeellä putkiasentaja (EAT) tai sitä vastaavan, aikaisemman ammatillisen tutkinnon”.
Kommentit liitteeseen 13, Koulutusvaatimukset iv-työnjohtajan työnjohtotehtävissä
Talotekniikkaliitolla ei ole ollut mahdollisuutta osallistua säädösluonnoksen liitteiden valmisteluun, joten emme ole tietoisia niistä perusteista, joiden mukaan kvv-työnjohtajan tehtävään liittyvistä koulutusvaatimuksista päättää. Emme löytäneet niitä myöskään perustelumuistiosta, joten lausuntomme perustuu vain asiakirjaluonnoksissa esitettyihin seikkoihin.
Iv-työnjohtajan työnjohtotehtävien luokassa ”Tavanomainen” voisi luonnoksen mukaan osoittaa muuten hankitut vastaavat tiedot ilmanvaihtoasentajan ammatillisella perustutkinnolla, ilmanvaihtoasentaja ammattitutkinnolla tai ilmanvaihtoasentajan erikoisammattitutkinnolla. Tässä yhteydessä tutkintojen oikeilla nimillä on merkitystä, kun asia liittyy vahvasti kelpoisuuden toteamiseen ja samalla julkisen vallan käyttämiseen kansalaisen yli. Mitään edellä mainituista tutkinnoista ei voi enää nykyään suorittaa. Nimellä ilmanvaihtoasentajan perustutkinto Suomessa ei ole koskaan ollut tutkintoa. Aikaisempi tutkinto oli nimeltään LVI-alan tutkinto toiselle asteelle (Ammattikasvatushallitus 1988 ja Opetushallitus 1995), jossa oli suuntautumisopinnot putkiasentajaksi tai ilmastointiasentajaksi. Nykyisin käytössä ovat tutkintonimikkeet Talotekniikan perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinto. Nämä tutkinnot voidaan suorittaa perus- ja ammattitutkinnossa ilmanvaihtoasennuksen osaamisalalla tai erikoisammattitutkinnossa talotekniikkaurakoinnin osaamisalta nimikkeellä ilmanvaihtoasentaja (EAT).
Nykyiseen LVI-Työteknikon koulutukseen sisältyy pakollisena osana Talotekniikan erikoisammattitutkinnon suorittaminen talotekniikkaurakoinnin osaamisalalta. Aikaisemmin siihen sisältyi Tekniikan erikoisammattitutkinnon suorittaminen LVI-asennusprojektiin liittyen. Opetushallinnossa käsite ”ammatillinen tutkinto” kattaa kaikki edellä mainitut tutkintotasot. Edellisen perusteella ehdotamme, että työnjohtotehtävän vaativuusluokassa ”Tavanomainen” muuten hankitut vastaavat tiedot voisi muuttaa muotoon ”Taikka työnjohtaja on hankkinut muuten osoitetut vastaavat tiedot suorittamalla ilmanvaihtoasennukseen soveltuvan ammatillisen tutkinnon”.
Iv-työnjohtajan työnjohtotehtävien luokassa ”Vaativa” luonnoksen mukaan voisi osoittaa muuten hankitut vastaavat tiedot ilmanvaihtoasentajan erikoisammattitutkinnolla. Tässä yhteydessä tutkintojen oikeilla nimillä on merkitystä, kun asia liittyy vahvasti kelpoisuuden toteamiseen ja samalla julkisen vallan käyttämiseen kansalaisen yli. Kyseistä tutkintoa ei voi enää nykyään suorittaa. Nykyinen tutkintonimike on Talotekniikan erikoisammattitutkinto. Vaativuusluokitteluun liittyen erikoisammattitutkinto pitäisi olla suoritettuna talotekniikkaurakoinnin osaamisalta nimikkeellä ilmanvaihtoasentaja (EAT).
Nykyiseen LVI-Työteknikon koulutukseen sisältyy pakollisena osana Talotekniikan erikoisammattitutkinnon suorittaminen talotekniikkaurakoinnin osaamisalalta. Aikaisemmin siihen sisältyi Tekniikan erikoisammattitutkinnon suorittaminen LVI-asennusprojektiin liittyen. Edellisen perusteella ehdotamme, että työnjohtotehtävän vaativuusluokassa ”Vaativa” muuten hankitut vastaavat tiedot voisi muuttaa muotoon ”Taikka työnjohtaja on hankkinut muuten osoitetut vastaavat tiedot suorittamalla Talotekniikan erikoisammattitutkinnon nimikkeellä ilmanvaihtoasentaja (EAT) tai sitä vastaavan, aikaisemman ammatillisen tutkinnon”.
Perustelumuistio
Muut kommentit perustelumuistioon
Perustelumuistio ei avaa juurikaan niiden pykäläkohtaisten ehdotusten perusteluita, joista Talotekniikkaliitto lausuu.
Ajankohtaista
Talotekniikka 2030 -hankkeen vuoden 2024 loppuraportit
Talotekniikkaliitto tapasi kansanedustaja Janne Heikkisen
Rakennusteollisuus asettaa itselleen riman korkealle vastuullisuusohjelmassaan
Stk: Sähköautojen latauslaitteiden myynti laski 23,8 prosenttia kolmannella vuosineljänneksellä
