Lausunto hallituksen Kasvuriihi-hankkeen valmistelutyöryhmälle

Energiatehokkuuden merkitys kasvaa

Suomen asuinrakennusten korjaustarve on tällä hetkellä yli yhdeksän miljardia euroa vuositasolla ja tarve vain kasvaa, jos määrätietoisia toimia ei jatketa. Korjausrakentamisen lisäämiseen kannustavat myös Euroopan unionin jäsenmailleen asettamat ilmastotavoitteet ja energiatehokkuusvaatimukset, joilla halutaan vähentää energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä.

Suomen ilmastotavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035, mikä asettaa rakennusalalle kovia vaatimuksia. EU:n kasvihuonepäästöistä olisi vuoteen 2030 mennessä tarkoitus leikata 55 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna. EU:n arvion mukaan rakentaminen ja asuminen kattavat 40 prosenttia energiankulutuksesta ja tuottavat 36 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. Talotekniikan osuus rakentamisen hiilijalanjäljestä on 95 prosenttia rakennuksen käytön aikana.

Rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin (EPBD) vaatimusten mukaan asuinrakennusten keskimääräistä primäärienergiankulutusta tulisi vähentää jäsenvaltioissa ainakin 16 prosenttia vuoteen 2030 ja 20–22 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Fossiilisten polttoaineiden käytöstä jäähdytys- ja lämmitysjärjestelmissä luovutaan vuoteen 2040 mennessä. Kaikkien uusien rakennusten pitäisi olla päästöttömiä vuodesta 2030 alkaen ja vuoteen 2050 mennessä olemassa oleva rakennuskanta on muutettava päästöttömäksi.

EPBD on sovellettava osaksi EU:n jäsenmaiden kansallista lainsäädäntöä kesään 2026 mennessä. EPBD:ssä on myös edellytetty, että jäsenmaat huolehtivat erityyppisten kannusteiden avulla energiatehokkuusvaatimusten toteutumisesta rakennuskannassa.

Esitys: 10 prosentin korjausavustuksen käyttöönotto

EU:n asettamia ilmastotavoitteita ei saavuteta ilman olemassa olevan rakennuskannan suunnitelmallista remontointia energiatehokkaaksi, eikä ilman merkittäviä panostuksia korjausrakentamiseen. Talotekniikkaliitto esittää nopeaksi kasvutoimeksi suhdanneluontoista korjausavustusta, joka olisi 10 prosenttia rakennusten perusparannusten hyväksytyistä kustannuksista.

Esittämämme korjausavustuksen kaltainen instrumentti on ollut viimeksi käytössä vuosina 2013–2014 nimellä rakennusten perusparannuksen käynnistysavustus (15 miljoonaa euroa vuodelle 2013 ja 100 miljoonaa euroa vuodelle 2014).

Isännöintiliiton Energiabarometrissa 73 prosenttia vastaajista kokee liian korkeiden kustannusten jarruttavan energiatehokkuustoimenpiteitä taloyhtiöissä. Lisäksi Isännöintiliiton syksyllä 2024 tekemän Talousbarometrin mukaan 38 prosenttia isännöitsijöistä arvioi, että heidän hallinnoimissaan taloyhtiöissä on keskimäärin tehty liian vähän korjauksia. Kun barometrin yleisissä kysymyksissä kysyttiin, että mitkä syyt ovat vastaajan arvion mukaan vaikuttaneet korjausten tekemättä jättämiseen, niin reilu neljännes isännöitsijöistä vastasi, että valtion taloudellisten avustusten ja tukien puute. Korjaus- ja perusparannuksiin kohdentuvat valtion tuet leikkaantuvat rajusti vuodesta 2024 alkaen, mikä on tutkitusti nostanut taloyhtiöiden kynnystä tarttua remontteihin.

Korjausavustuksella voidaan edistää rakennusalan uutta nousua ja lisätä korjausrakentamisen määrää. Rakennusteollisuus RT:n arvion mukaan esimerkiksi 200 miljoonan euron panostus valtiolta korjausavustukseen tuottaisi valtiolle 850 miljoonaa euroa verotuloina. Vihreä siirtymä voi talotekniikka-alalla edistää uusien työpaikkojen syntymistä, vahvistaa yritysten energiatehokkuuteen liittyvää osaamista ja luoda kaikille terveellisemmän elinympäristön.

Esitys: Kotitalousvähennyksen laajentaminen taloyhtiöille

Vuonna 2022 kotitalousvähennys myönnettiin noin 522 000 verovelvolliselle ja vähennyksen kokonaismäärä oli noin 525 miljoonaa euroa. Keskimääräinen vähennys oli noin 1 006 euroa. Asunnon kunnossapitoon ja perusparannukseen kohdistui noin 76,6 prosenttia vähennyksen oikeuttavien kustannusten yhteismäärästä. Noin puolet suomalaisista asuu kerros- tai rivitaloissa ja taloyhtiöitä on Suomessa yli 90 000.

Talotekniikkaliitto esittää pidempivaikutteiseksi kasvutoimeksi kotitalousvähennyksen laajentamista taloyhtiöille. Asunto-osakeyhtiöissä osakkaat maksavat pääsääntöisesti taloyhtiön korjauskulut yhtiövastikkeina eivätkä ole oikeutettuja kotitalousvähennykseen. Vuosikymmeniä kerrostaloasunnossa asuva menettää omakotitaloasujaan nähden tuhansia tai jopa kymmeniä tuhansia euroja (SP-kodin ja Nooa Säästöpankin selvitys 2022).

Asuinrakennusten korjaustarvetutkimuksen mukaan 95 prosenttia korjaustarpeesta on perusteltua eli taloudelliselta kannalta mahdollista toteuttaa (PTT 2022). Kotitalousvähennyksen laajentaminen taloyhtiöiden remontteihin auttaa merkittävästi erityisesti pienempiä taloyhtiöitä ja parantaisi taloyhtiöiden mahdollisuuksia rahoituksen saamiseen välttämättömiin korjaushankkeisiin.

Kiinteistöliiton tekemän mallin mukaan taloyhtiö voisi antaa vuosittain osakkaalle verovuonna teetetyn remonttityön kustannuksista laskelman, josta näkyisi verottajan tarvitsemat tiedot teetetyn remontin työkustannuksista, remonttiyrityksen tiedot sekä osakkaan vastikeperusteinen osuus kustannuksista. Osakas ilmoittaisi tietojen perusteella vähennyksen verohallintoon.

Esimerkiksi Ruotsissa kotitalousvähennyksen taso on lähes kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Suomessa on syytä ottaa mallia Ruotsista, jossa on käytössä verovähennyksenä RUT ja ROT avgrad, joista ROT kohdistuu remonttityöhön. ROT-vähennyksen enimmäismäärä on 75 000 kruunua eli noin 6600 euroa. Ruotsissa ei ole käytössä omavastuuta. Ruotsissa on käytössä myös Grön teknik -vähennys, jonka enimmäismäärä on 50 000 kruunua eli noin 4400 euroa. Kyseinen verovähennys mahdollistaa vihreän siirtymän remonttien osalta myös materiaalien vähentämisen.

Yhteenveto

Orpon hallitusohjelmassa on sovittu, että hallituskauden aikana selvitetään kotitalousvähennyksen laajentamista taloyhtiöille. Kannatamme selvitystyön käynnistämistä. Hallituksen olisi luontevaa tehdä päätös selvityksen käynnistämisestä puoliväliriihessä keväällä 2025. Selvityksen avulla saataisiin kokonaisarvio kotitalousvähennyksen yhteiskunnallisesta merkityksestä ja pitkäjänteisyyttä asumiseen ja kiinteistöihin liittyvään verotukseen. Katsomme, että ministeriöistä selvitystyössä on oltava valtiovarainministeriön lisäksi mukana myös ympäristöministeriö.

Suomen ja EU:n ilmastotavoitteita ei pystytä saavuttamaan ilman riittävän vähäpäästöistä uudisrakentamista, olemassa olevan rakennuskannan korjausrakentamista, modernia talotekniikkaa ja valtion määrätietoisia kasvutoimenpiteitä.

Mika Hokkanen

Talotekniikkaliiton ja LVI-TU:n toimitusjohtaja