Lausunto EU:n sosiaalisen ilmastorahaston toimenpide-ehdotuksista

Sosiaalisen ilmastorahaston varoja on ohjattava toimenpiteisiin, joilla voidaan vahvistaa energiatehokkuutta pysyvästi ja näin pienentää sähkön kulutusta ja erityisesti haavoittuvien kotitalouksien sähkölaskuihin käyttämän rahan osuutta.

Sosiaalisen ilmastorahaston toimenpiteisiin on vuosina 2026–2032 käytettävissä 464 miljoonaa euroa, johon sisältyy kansallinen 25 prosentin omarahoitusosuus. Suomen saanto EU-varoista on 350 miljoonaa euroa.

Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen

Nykyaikaisella talotekniikalla on merkittävä rooli rakennusten energiatehokkuuden parantamisessa. Automaatio- ja säätölaitteilla vähennetään tarpeetonta energiankäyttöä ja tuotetaan samalla miellyttävät ja turvalliset sisäilmaolosuhteet. Pienilläkin teknisillä muutoksilla automaation suunnittelulla, asentamisella ja ohjelmoinnilla voidaan säästää tarpeettoman energian hukkaa lämmityksessä, jäähdytyksessä, ilmanvaihdossa ja valaistuksessa.

Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen työllistää laajasti talotekniikka-alan mikroyrittäjiä. Siten sosiaalisen ilmastorahaston tuet kohdistuvat myös vaikeuksista kärsivän rakennusalan pienimpiin toimijoihin ja auttavat niitä selviämään myös muuttotappioalueilla.

Talotekniikkaliitto esittää, että yksi sosiaalisen ilmastorahaston toimenpiteistä olisi 10 prosentin korjausavustus energiaremonttien lisäämiseksi. Korjausavustus olisi 10 prosenttia rakennusten perusparannusten hyväksytyistä kustannuksista.

Autoilun sähköistymisen edistäminen

Vuoden 2024 loppuun asti voimassa ollut sähköautojen latauspaikka-avustus on lisännyt latauspisteitä ja latauspistevalmiuksia sähköautokantaan suhteutettuna eniten Uudellamaalla, Pohjois-Savossa ja Varsinais-Suomessa (42–56 pistettä/100 sähköautoa). Maakunnista Kainuu, Satakunta, Pohjanmaa sekä Keski-Pohjanmaa puolestaan ovat jäljessä latauspistemäärässä suhteutettuna sähköautokantaan (6–13 pistettä/100 sähköautoa). Talotekniikkaliitto arvioi, että Kainuun, Satakunnan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa asuvilla ei ole ollut riittäviä taloudellisia mahdollisuuksia siirtyä sähköiseen liikenteeseen, mikä voi aiheuttaa energia- ja liikenneköyhyyttä.

Talotekniikkaliitto esittää, että sosiaalisesta ilmastorahastosta otetaan käyttöön sähköautojen latauspaikka-avustus. Katsomme, että oikein kohdennetuilla sosiaalisen ilmastorahaston toimilla voidaan parantaa liikenneköyhyydestä kärsivien kotitalouksien ja mikroyritysten asemaa.

Sähköautojen latauspaikka-avustus on perusteltua kohdentaa esimerkiksi asunto-osakeyhtiölle, jolloin kertahankinnalla saadaan sähköautojen latausmahdollisuus mahdollisimman usealle kotitaloudelle. Avustuksen käyttöönottoa on syytä harkita erityisesti myös haavoittuville mikroyrityksille. Avustusjärjestelmä voi toimia esimerkiksi siten, että sähköautojen latauspaikka-avustusta myönnetään kotitalouksille tai asunto-osakeyhtiöille kiinteä summa jokaista hankittua latauspistettä kohden ja haavoittuville mikroyrityksille kiinteä summa jokaista hankittua sähköajoneuvoa kohden (esimerkiksi 2500 euroa).

Energiatehokkuuden neuvontapalvelut

Sosiaalisen ilmastorahaston perusteluissa on mainittu, että julkiset ja yksityiset yhteisöt voivat tukea haavoittuvia toimijoita. Talotekniikkaliitto ehdottaa koulutus- ja neuvontapalvelujen tarjoajaksi hyväksyttävien toimijoiden joukkoon myös rakennusten energiatehokuutta edistävien alojen toimialajärjestöjä.

Asiantuntevat ja yleishyödylliset toimialajärjestöt voivat kehittää energiatehokkuuden edistämiseen liittyviä koulutus- ja viestintäohjelmia ja hakea niihin rahoitusta kriteerien sen salliessa. Lisäksi ehdotamme, että rakennusten energiatehokuuteen liittyviä taloyhtiöiden neuvontapalveluja voisi tuottaa myös sosiaalisen ilmastorahaston kriteereiden mukaan.

Sosiaalisesta ilmastorahastosta myös syytä harkita takauksia tai muita rahoituksen saatavuutta helpottavia tukimuotoja mikroyrityksille ja asunto-osakeyhtiöille. Huomautamme, että sosiaaliseen ilmastorahastoon liittyvien kannusteiden ja muiden politiikkatoimien tulisi ulottua koko rahaston toimikaudelle 2026–2032.

Marko Utriainen
Talotekniikkaliiton ja Sähkö- ja teleurakoitsijat STULin toimitusjohtaja